Minä tyttö se olen vahva kun kallio, elämä anna tulla vaan - kaiken kestän vaikkka hampaat irvessä.
Loppuvuosi on ollut kiitettävän rankka. Luulin että Punkin kuolema oli suurin murheista. Ei se ollut. Elämä antoi minulle vielä enemmän... Fannyn koira Muru teki pennut ja luonnollisesti kotiin jäisi tyttö kasvamaan. tykkäsin harmaasta , Fanny ei. Kotiin jäisi siis blondi...
Pennut olivat neljä viikkoisia kun tunsin ettei blondilla ollut kaikki hyvin, sen tunsi käteen ettei sydän ollut ihan kunnossa. Sitten se rupesi parkumaan.
Blondi päästettiin kärsimyksistään ja unelmamme kuoli. Avauksessa selvisi ettei sydämessä ollut kehittynyttä toista kammiota ja sydän oli laajentunut ja kauttaaltaan pehmentynyt.
Tyttömme haudattiin punkin viereen, sytytimme tulet. Surimme.
Kenellekkään ei anneta enempää kuin kestää. Siksi sain enemmän. Saksanpaimenkoira kasvattini B-pentueesta oli maksamatta ja facea seuratessani tajusin ettei koirasta ollut laitettu aikoihin kuvia, kuulin myös muilta kasvatinomistajiltani että perheessä olisi ollut ongelmia koiran kanssa. Rupesin kyselemään koiran perään ja omistaja ilmoitti ettei aio maksaa koiraa ja ei kerro missä kasvattini on. Hän myös tiesi kertoa ettei tästä toiminnasta seuraa hänelle kun siiviilikanne...Olin suhteellisen hölmistynyt. Laitoin someen ilmoituksia jossa etsin koiraa. Koira löytyi n. kymmenessä tunnissa. Koiran uusi omistaja oli aivan ihana ihminen, kovin järkyttynyt luonnollisesti. Tykästyin häneen senverran että olisi ollut vallan sopivaa että koira olisi jäänyt hänelle. Yön yli nukuttuaan hän päätyi kuitenkin tuomaan koiran minulle. Poliisi ilmoitti minulle myös että koira on palautettava koska siihen päti "varastetun tavaran joku hässäkkä laki " . Aivan mieletön kiitos tälle ihmiselle joka otti heti yhteyttä kun tajusi mitä oli tapahtunut. Olen ikuisesti kiitollinen .
Luonnollisesti tämän asian tiimoilta eräs vatipää otti yhteyttä ihmiseen joka päätti myydä omaisuuttani eteenpäin. Minulle on laitettu useita tekstiviestejä missä tämä itseään SPK-kasvattajaksi tituleeraava ihminen antaa ymmärtää että olen kaikkia kusettava kusipää jonka pennut vieroitetaan viisiviikkoisena ja niitä myydään ties kenen nimissä ja ties kenen nurkissa. Kasvattieni omistajia on lähestytty somessa ja kerätty "aineistoa " näistä kuvittellisista rikoksista. Kasvattiniomistajat ovat olleet lähinnä närkästyneitä ja aineistoa on kertynyt...
Tulevana vuonna astutan jälleen sen koiran joka aiheuttaa niin paljon kateutta, katkeruutta jamitänäitänyton.. Rakkaan Kustin äiti 💓
Ja elämä jatkoi antamistaan...
Tein pitkän harkinnan jälkeen rakkauden teon. Oikea käsi oli juuri mennyt, kivut hirveät, Kustin sisko juuri tullut kotiin joka tarvitsi aika paljon kapasiteettiani. Kaverini , aloitteleva SPK kasvattaja heitti ilmoille ehdotuksen. Jos hän ottaisi Mollin reeniin ja käyttäisi näyttelyssä etc. Sydän sanoi ei , järki sanoi ; Totta vitussa. Kuuntelin järkeä. Ja niin lähti Molli ,yksi elämäni koirista, kohti maailman valloitusta.
Kuinka siinä kävikin niin...
Mollia ei enään ole.
R.I.P 10.01.2016- 22.12.2017
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti