tiistai 20. lokakuuta 2015

No huh huh...

 Pitkä näyttelytauko osaltani on päättynyt . Aloitin ensikertalaisten kanssa ihan vaan Lappalaiskoirien erkkarista 4.10.

 Herrala (kennel Mopedimuorin ) oli valjastettu Doran esittäjäksi. Olen suunnattoman pahoillani Kaisa joutuessasi sen elukan narunjatkeeksi... Itse seisoin kokoomakehässä Doran kanssa ja kaikki vaikutti vielä jotensakkin viattomalta. Juostessa maailma alkoi heilahdella uhkaavasti,siis itsellä joten kiitollisin mielin annoin Doran vakaampiin käsiin.

  Ja loppu onkin historiaa...Dora antoi mennä sitten ihan koko rahan edestä ( eipä menneet nekään eurot hukkaan), Koira tepasteli kehään takapuoli keinahdellen häntä kauniisti selänpäälle asettuneena. Sitten pysähdyttiin tuomaripöydän eteen ja PLÄTS - persaus tukevasti "penkkiin". Herrala vaihtoi koiran kanssa asemia jotta saataisiin persaus ylös.Töpstöpstöps-PLÄTS. Töpstöpstöps-PLÄTS. jne.Tätä jatkui tovin . Kehäsihteeri(kennel Himmelriks) päätti yrittää avittaa "mopomuijaa" ja rupesi kaivamaan evästä esiin,josko koira vaikkapa innostuisi muonituksesta- ja innostuihan se ! Näimme maailmankaikkeuden nopeimman maahanmenon...Tässä vaiheessa allekirjoittanut oli jähmettynyt kehänreunalle leuka polviin valahtaneena. Kamera oli mukana mutten kyennyt toimimaan. Muistan ajatelleeni ettei homma voi enää tästä huonontua - Se voi... ...

 Tässä vaiheessa Tuomari(kennel Orso-Farm) päätti nousta koivilleen ja lähentyä tätä koirakkoa ajatuksenaan selvästi avittaa"mopomuijaa" vähän tässä esiintymisasiassa. Silloin tilanne riistäytyi täysin hallinnasta.Allekirjoittanut oli halvaantuneena kehän laidalla ja seurasi tyrmistyneenä tapahtumien kulkua jotka vääjäämättä vyöryivät eteenpäin kuin ryöstäytynyt tavarajuna.

 Dora hymyili ilahtuneena Tuomarille ilmeellä " Kas miten miellyttävää kun tulet minua oikein rapsuttelemaan ja hellimään  " ja heittäytyi selälleen häntä heiluen. Eipä hätää ajattelivat Tuomari ja mopomuija ja yhteistuumin  päättivät palauttaa koiran jaloileen. Minä niin kärsin kun jouduin todistamaan seuraavaa tapahtumaa. Tuomari tomerana nosti koiran etupään jaloilleen, samaanaikaan toisaalla mopomuija kampesi takaosan oikeaan asentoon . Dora ei ollut vielä selkeästi sisältänyt asiaa ja ei ollut sitten tajunnut laittaa seisontajarrua päälle joten jalat olivat makaroonia myös torso oli unohtunut köllöttely asentoon joten se oli kummallisella mutkalla.Yhteistyökykyä ei myöskään ollut havaittavissa...Tässä vaiheessa Tuomari sekä mopomuija kommunikoivat telepaattisesti keskenään, ilmeet tulivat entistä päättäväisemmiksi ja keskittyminen keskittyi saumattomasti samaan päämäärään-koira ryhtiin ja jaloilleen ! Samaanaikaan koira oli keskittynyt saamaan kunnon masurapsutukset . Tuomari ja mopomuija olivat naamaltaan kohtuullisen punakoita ja näin myös hikikarpaloiden valuvan...Lopulta ihmiset joutuivat tyytymään kompromissiin. Koira istui.

 Arvostelu päätyi lauseeseen: Saisi esiintyä ryhdikkäämmin :D

 Noita kävi esiintymässä äitiään paremmin Fannyn kanssa lapsi ja koirakilpilussa  sijoituksena 5.



maanantai 28. syyskuuta 2015

Reeniä

Lauantaina oli ihana syksyinen keli. Kauhea huimaus päällänsä ja selkää särki. Jalat kuitenkin toimi joten suuntasimme Noidan, Doran,Tirrin ja Pupen kanssa kentälle näyttelyreeneihin. Näyttelyyn lappalaisilla viikko ja Noita pääs neljättä kertaa remmiin :)

 Fanny juoksutti ja seisotti Puppea ja minä laitoin lappalaiset tolppaan kiinni  ja keskityin olennaiseen eli kuvaamiseen.

 Sakemanneille otettiin ohitusreenejä näyttelyreenien lisäks. Kaikilla oli hyvä reeni varsinkin niillä lappalaisilla siinä tolpassa :D

 Noita on kyllä tosi pätevä otus. Ei stressaa mitään ja on rauhallinen .



                                            Heldalan Ich Bib Ikimuiston  - Puppe

   

                                          Ikimuiston Noita Nokinenä - Noita &
                                          Ikimuiston IhkaoikeePitkätossu - Dora



                                            Heldalan Jutta - Tirri


                                            Heldalan Jule - Alma


                                            Heldalan Janine  - Jade


                                            Heldalan Heinrich  - Kake

  
                                             Heldalan Franziska - Iris                          

maanantai 24. elokuuta 2015

     KAIKKI KOIRAT PÄÄSEVÄT TAIVAASEEN


 Tyyne on kuollut. Tämä kummallinen nelijalkainen eli rinnakkaiseloa kanssani , minua sietäen , 13-vuotta.
 Tiemme erkanivat 24.8 iltapäivällä. Hän oli päättänyt jatkaa matkaansa sen kummemmin hötkyilemättä, Hän oli kummallinen Belgianpaimenkoira, joka kulki aina omia polkujaan.
Heinäkuun alussa hän ilmoitti ettei lenkkeily enään maistu, Vanheneminen tapahtui muutamassa viikossa. Hän halusi lopullisesti "olla omissa oloissaan".

 Aikanaan Tyyne hankittiin jalostusta ajatellen ja näyttelytkin kuuluisivat kuvioihin - tietenkin... Tyyne vihasi moista humpuukkia ! Taisin viedä sen kahdesti itse , kolmannella kerralla kun oma kunto ei enää kestänyt, niin kaveri uhrautui vaikka kammosikin Tyyneä valtavasti,koska joutui aina maistelluksi... Vieläkin naurattaa - Tyyne kiipesi tuomarin syliin (mikä ällötti hirvittävästi) mieluummin kun antoi kaverin tulla lähelleen.



 Tyyneä tuli jonninverran koulutettuakkin - hänellä oli aivan loistava jälkinenä ! Metsässä hän oli onnellinen , Muunlainen kouluttaminen ei tullut kyseeseen koska Tyyne oli varsinainen "mielensä pahoittaja". Hänelle ei koskaan sopinut puhua väärällä äänensävyllä. Se mikä sävy hänelle olisi milloinkin sopinut jäi ikuisesksi arvoitukseksi. Tämä päti meidän jokapäiväisessä elämässämme loppuun asti. Niin usein sain tuntea "nahoissani" hänen loukkantumisensa kun olin käyttäytynyt epäsopivasti.

 Hän oli ulkonäöltäänkin varsin epäkorrekti Belgianpaimenkoira - karvaa oli siunaantunut aivan järkyttävästi. Hänet piti aina trimmata kaljummaksi ennen näyttelyitä .



 Tyyne ei elämänsä aikana leikkinyt ikinä kenenkään muun kanssa kuin omien pentujensa. Hän on myös ainoa koirani,joka ei ole nukkunut vieressäni. Koskaan hän ei ollut heikko edessäni . Hän oli ylpeä eikä sietänyt lässyttämistä ja suuria tunteenpurkauksia.

 Paimenkoiran ominaisuuksia löytyi myös jonka johdosta hän teki myös kolme pentuetta.


                                                                R.I.P. Tyyne